Vuoden viimeistä postausta

Tätä kirjoittaessani vuotta 2011 on jäljellä enää pari hassua tuntia. Sen kunniaksi aloitin pienen videon tekemisen, joka sisältää siis kuvia vuodestamme. Upeita kokemuksia on takana, ja toivottavasti vieläkin upeampia vastassa ensi vuonna!


Blogin aloittamisesta on nyt kulunut reipas vuosi. Kirjoittaminen on ollut vaihtelevaa, välillä tekstiä on tullut lyhyessä ajassa paljon ja välillä taas ei pitkiin aikoihin mitään. Nyt blogin päivittäminen on hieman aktivoitunut ja toivottavasti lukijoitakin karttuisi lisää. :)


Kun en tuota videota saa vielä lisättyä tähän postaukseen, niin toivotetaan hyvät uudet vuodet sitten näin;

Kiitokset siis kuluneesta vuodesta & onnea ja menestystä myös seuraavalle vuodelle 2012! ♥

Veden pisaroita

 Multa on jäänyt ajan loppumisen takia monista postauksista juttuja kesken. Muutenkaan en ole paljoa ehtinyt kirjoitella, joten katsotaan jos onnistuisin kertoilemaan ainakin osan niistä.

Vähän alle viikko Jouluun ja ulkona vaan satelee vettä. Koiria saa olla pesemässä joka ikisen lenkin jälkeen. Tää on just sitä aikaa vuodesta jota mä inhoan, hyrr. Ja inhoan varsinkin nyt, kun tämä pilvinen sadesää vaan jatkuu ja jatkuu. Hypin jo riemusta kun tuossa jonkun aikaa sitten tuli vähän lunta, mutta eipä sekään kestänyt kuin päivän ja sadekelit jatkuivat.

Siinäpä varmaan iso syy siihen, etten ole kuvaillut koiria ja tähän postaukseen ei ole oikein kuvia laitettavana. Olin suunnitellut jo ottavani koirista lumisessa maisemassa lyhdyn valaistuksessa tämän vuoden joulukorttikuvat, mutta se nyt ei ihan onnistu. Tänään olimme kuitenkin lenkillä Viljan ja Nellin kanssa, ja Vilja ottikin Eetusta vähän perinteisestä poikkeavamman joulukorttikuvan, laitan sen tähän mukaan.


Tänä viikonloppuna on tullutkin lenkkeiltyä ahkerasti, eilen käveltiin parin kilsan päässä sijaitsevalle kentälle, treenattiin siellä tokoa ja käveltiin osittain metsän kautta kotiin. Mulla oli molemmat koirat mukana, ja jotta treeneistä saataisiin kaikki irti, niin Laura lähti Donnalle ohjaajaksi. Pauliina ja Pico-lagotto lähtivät myös seuraksi. :) 

Treenit onnistuivat hyvin ja ilokseni huomasin, että Eetulla oli tokoilu vielä hyvin hanskassa, vaikka vähän aikaan ei olla mitään kunnolla tehtykkään. Leijonapojalla oli muuten eilen myös 5-vuotis synttärit. Niitä juhlistettiin siis pitkällä lenkillä ja metsässä vapaana juoksemisella. Saipa Eetu myös luun ja uuden vinkulelun.


Donnakin nautti treenaamisesta ja oli pitkästä aikaa innosta soikeana! Olin onneksi tajunnut ottaa pallon kentälle mukaan, ja tuohan oli aivan tohkeissaan. Harmitti kun ei kameraa ollut mukana, olisi saanut hyviä kuvia tuon riekkumisesta pallo suussa. :D


Mun pitikin jo muutama viikko takaperin kertoa Donnan leikkauksesta, mutta se vain jäi. Jokatapauksessa, Donnalla oli rasvapatiksi epäilty patti vatsassa. Sitä oltiin käyty näyttämässä eläinlääkärissä, ja silloin oli ohjeeksi annettu vain seurailla sitä. Se oli nyt kasvanut ja alkanut tuntua kovemmalta, joten veimme Donnan uudelleen eläinlääkärille ja sitten päädyttiin leikkaamaan patti. Eläinlääkäri epäili myös napatyrän mahdollisuutta.

Leikkaus meni onneksi hyvin ja leikkaushaava parani nopeasti. Patti oli napatyrä. Leikkauksen jälkeen riehua tai hyppiä minnekkään ei saanut kahteen viikkoon, ja tuo tuottikin neidille pieniä vaikeuksia, mutta niistäkin selvittiin soveltamalla. Donnalla on tapana nukkua sohvan selkänojan päällä, ja nyt ei päässyt sinne lempipaikalle loikoilemaan ilman että joku oli nostamassa. Nyt leikkauksesta on kulunut kohta neljä viikkoa ja koko koira on ollut iloisempi ja reippaampi kuin pitkiin aikoihin. :)


Niin, ja tosiaan tänään Vilja tuli tänne meille lenkille. Käveltiin tuolla metsässä (taas vaihteeksi satoi) tunnin lenkki ja niin me, kuin koiratkin oltiin lopulta ihan läpimärkiä. Kiva oli kuitenkin nähdä taas ja lenkkeillä mitä parhaimmassa lenkkiseurassa! :)


Tässä nyt joulukuulta muutamia kuvia, ensimmäiset kolme ovat minun ottamia ja viimeiset Viljan.

17.12.11. Wheatheart's Cheery Charlton "Eetu" 5-v ♥

pariskunta, Eetu ♥ Nelli

Sarkastiset jouluntoivotukset ♥

messari tarinointia

Päätinpä hyödyntää lauantai-illan kätevästi ja päivitellä blogia.

Eli viime viikonloppu hurahti messukeskuksessa, minä puolestani voin sanoa käytännössä asuneeni siellä. Vaikka koiria ei ollut kehään vietävänä kuin pari kipaletta ja junnut vain lauantaina, silti siellä tuli hilluttua koko viikonloppu, 12h molempina päivinä. 

Päätin nyt ajan loppumisen vuoksi tehdä kompromissin, ja kerron tässä postauksessa vain vähän tavallista yksityiskohtaisemmin tämän vuoden viimeisestä junnukisasta, jotka siis olivat messarissa lauantaina. Seuraavassa postauksessa (joka toivottavastit tulee jo huomenna) vähän tilitystä Voittajastakin!



3.12.11. Helsinki Winner
Lauantaina oli edessä minulle viimeinen jh-kisa tältä vuodelta. Kyseessä oli sm-osakilpailu ja tuomarina toimi Rickard Hagström. Kisakoirana toimi upea riiseniherra Diego, jota suuntasin heti ensimmäiseksi etsimään paikalle saavuttuani.


Diego löytyi junnukehien laidalta. Nuorempien ikäluokka alkoi kymmeneltä, ja siinä venähtikin aikaa. Sillä välillä annoin Diegon odotella rauhassa häkissään ja käytin sen ulkona. Ulkoilu alue olikin aikamoinen ihmetys ja Diego katsoikin mua hetken kysyvästi tuuheiden kulmakarvojensa alta: "siis pitääkö tuolla ihan oikeasti käydä pissalla?". Ulos oli kyhätty ulkoilu-alue siten, että puulaudat ympäröivät hakkeella täytettyjä neliömäisiä alueita. Noh, kyllä se sitten parin kehotuksen jälkeen kävi kiltisti, vähän ihmetellen tarpeillaan. 

Palattuamme sisälle näytti nuorempien kehässä meno siltä, että ei menisi enää kovin kauaa meidän vuoroomme. Siis ei kun Diegon parta ja jalkakarvat ojennukseen, vähän riehumista ennen kehää ja sitten koittikin meidän vuoromme.


Ensin menimme kaikki, huimat 45 junnua koirinemme kehään. Tuomari jakoi meidät kolmeen osaan, ja me kuuluimme tähän ensimmäiseen. Pidin sitä etuna, sillä Diego oli heti alussa hyvässä vireessä ja esiintyminen sujui hyvin.


Yksilöarvosteluun olen erittäin tyytyväinen, koira toimi kuin unelma! Yleensä huomaan kesken suorituksen pieniä vikoja tai ainakin tekeväni joitain virheitä, mutta tähän suoritukseen olen harvinaisen tyytyväinen. Tuomari teetätti kolmion ja sitten edestakaisin, tämän jälkeen seisotus. Suorituksen päätteeksi tuomari kysyi minulta, tiedänkö mikä suursnautsereiden alkuperämaa on. Vastasin, että Saksa ja tuomari nyökkäsi hyväksyvästi ja me palasimme takaisin paikallemme.

Kun tuomari oli tuomaroinut kaikki ensimmäiseen ryhmään kuuluvat, hän valitsi osan jatkoon. Iloiseksi yllätykseksi tuomari tuli kättelemään meidät ja ilmoitti meidän jatkavan seuraavalle kierrokselle! Palasimme kehään, kun kaikki ryhmät oli arvosteltu. Menimme kehää pari kertaa ympäri, seisotimme koiria ja tuomari katsoi meidät nopeasti läpi, sekä samalla pyysi osalta T:n ja osalta L:n. Diego alkoi tässä kohtaa jo vähän väsyä kehässä möllöttämiseen, ja yritin poikaa innostaa vielä jaksamaan vähän aikaa.


Sitten tuomari pistikin meidät vaihtamaan koria. Sain vaihtokoiraksi borderterrierin. Tämä oli mukava tapaus ja suoritus ei mennyt mielestäni lainkaan hullummin. Liikkeet menivät kivasti ja seisominen samaten. Tuomari sitten vielä kiersi kaikki kilpailijat, ja kysyi koiran nimeä. Minulle tuli yhtäkkiä aivan kaamea muistikatkos, vaikka olin kysynyt koiran nimen ja totta kai myös kutsunut koiraa sillä. Samassa sitten aivoistani raksutti, että Hotti, niin Hottihan se oli. Mutta sain ainakin vastattua tuomarille, ja tuomari nyökkäsi taas hyväksyvästi. Kysymällä koiran nimeä tuomari haluaa tietää olemmeko kyselleet toiselta junnuhandlerilta koirasta, eli yksinkertaisesti nimen, ja saako antaa namia.


Vaihdoimme sitten koirat takaisin. Diego oli jo siinä vaiheessa ehtinyt väsähtää ja siinä samassa tajusin myös, että taskuistani ei löytynyt enää namin namia. Noh, onneksi Sanni pelasti meidät ja työnsi käteensi kourallisen nakkia. Mutta Diegoa ei enää paikallaan seisominen liiemmin huvittanut ja se pyöri ja hyöri siinä sitten. Seisotin sitä sitten enää vain vapaasti ja yritin saada sen viimeiset kiinnostuksenrippeet suuntautumaan tähän touhuun. Nakeilla yritin myös saada sitä kiinnostumaan, mutta herrahan vain sylki ne suustaan. :D 

Tuomari tuli, kätteli meidät; "Thank you, you're done for today". Pääsimme siis hienosti kymmenen parhaan joukkoon 45:stä vanhemmasta junnusta. Kisasta jäi hyvä fiilis ja nyt onkin pieni tauko luvassa. Kiitokset kuuluu Nealle mahtavan kisakaverin, Diegon lainasta!♥

// Ensi vuoden koitoksia odotellen, Nea.