Vuoden viimeistä postausta

Tätä kirjoittaessani vuotta 2011 on jäljellä enää pari hassua tuntia. Sen kunniaksi aloitin pienen videon tekemisen, joka sisältää siis kuvia vuodestamme. Upeita kokemuksia on takana, ja toivottavasti vieläkin upeampia vastassa ensi vuonna!


Blogin aloittamisesta on nyt kulunut reipas vuosi. Kirjoittaminen on ollut vaihtelevaa, välillä tekstiä on tullut lyhyessä ajassa paljon ja välillä taas ei pitkiin aikoihin mitään. Nyt blogin päivittäminen on hieman aktivoitunut ja toivottavasti lukijoitakin karttuisi lisää. :)


Kun en tuota videota saa vielä lisättyä tähän postaukseen, niin toivotetaan hyvät uudet vuodet sitten näin;

Kiitokset siis kuluneesta vuodesta & onnea ja menestystä myös seuraavalle vuodelle 2012! ♥

Veden pisaroita

 Multa on jäänyt ajan loppumisen takia monista postauksista juttuja kesken. Muutenkaan en ole paljoa ehtinyt kirjoitella, joten katsotaan jos onnistuisin kertoilemaan ainakin osan niistä.

Vähän alle viikko Jouluun ja ulkona vaan satelee vettä. Koiria saa olla pesemässä joka ikisen lenkin jälkeen. Tää on just sitä aikaa vuodesta jota mä inhoan, hyrr. Ja inhoan varsinkin nyt, kun tämä pilvinen sadesää vaan jatkuu ja jatkuu. Hypin jo riemusta kun tuossa jonkun aikaa sitten tuli vähän lunta, mutta eipä sekään kestänyt kuin päivän ja sadekelit jatkuivat.

Siinäpä varmaan iso syy siihen, etten ole kuvaillut koiria ja tähän postaukseen ei ole oikein kuvia laitettavana. Olin suunnitellut jo ottavani koirista lumisessa maisemassa lyhdyn valaistuksessa tämän vuoden joulukorttikuvat, mutta se nyt ei ihan onnistu. Tänään olimme kuitenkin lenkillä Viljan ja Nellin kanssa, ja Vilja ottikin Eetusta vähän perinteisestä poikkeavamman joulukorttikuvan, laitan sen tähän mukaan.


Tänä viikonloppuna on tullutkin lenkkeiltyä ahkerasti, eilen käveltiin parin kilsan päässä sijaitsevalle kentälle, treenattiin siellä tokoa ja käveltiin osittain metsän kautta kotiin. Mulla oli molemmat koirat mukana, ja jotta treeneistä saataisiin kaikki irti, niin Laura lähti Donnalle ohjaajaksi. Pauliina ja Pico-lagotto lähtivät myös seuraksi. :) 

Treenit onnistuivat hyvin ja ilokseni huomasin, että Eetulla oli tokoilu vielä hyvin hanskassa, vaikka vähän aikaan ei olla mitään kunnolla tehtykkään. Leijonapojalla oli muuten eilen myös 5-vuotis synttärit. Niitä juhlistettiin siis pitkällä lenkillä ja metsässä vapaana juoksemisella. Saipa Eetu myös luun ja uuden vinkulelun.


Donnakin nautti treenaamisesta ja oli pitkästä aikaa innosta soikeana! Olin onneksi tajunnut ottaa pallon kentälle mukaan, ja tuohan oli aivan tohkeissaan. Harmitti kun ei kameraa ollut mukana, olisi saanut hyviä kuvia tuon riekkumisesta pallo suussa. :D


Mun pitikin jo muutama viikko takaperin kertoa Donnan leikkauksesta, mutta se vain jäi. Jokatapauksessa, Donnalla oli rasvapatiksi epäilty patti vatsassa. Sitä oltiin käyty näyttämässä eläinlääkärissä, ja silloin oli ohjeeksi annettu vain seurailla sitä. Se oli nyt kasvanut ja alkanut tuntua kovemmalta, joten veimme Donnan uudelleen eläinlääkärille ja sitten päädyttiin leikkaamaan patti. Eläinlääkäri epäili myös napatyrän mahdollisuutta.

Leikkaus meni onneksi hyvin ja leikkaushaava parani nopeasti. Patti oli napatyrä. Leikkauksen jälkeen riehua tai hyppiä minnekkään ei saanut kahteen viikkoon, ja tuo tuottikin neidille pieniä vaikeuksia, mutta niistäkin selvittiin soveltamalla. Donnalla on tapana nukkua sohvan selkänojan päällä, ja nyt ei päässyt sinne lempipaikalle loikoilemaan ilman että joku oli nostamassa. Nyt leikkauksesta on kulunut kohta neljä viikkoa ja koko koira on ollut iloisempi ja reippaampi kuin pitkiin aikoihin. :)


Niin, ja tosiaan tänään Vilja tuli tänne meille lenkille. Käveltiin tuolla metsässä (taas vaihteeksi satoi) tunnin lenkki ja niin me, kuin koiratkin oltiin lopulta ihan läpimärkiä. Kiva oli kuitenkin nähdä taas ja lenkkeillä mitä parhaimmassa lenkkiseurassa! :)


Tässä nyt joulukuulta muutamia kuvia, ensimmäiset kolme ovat minun ottamia ja viimeiset Viljan.

17.12.11. Wheatheart's Cheery Charlton "Eetu" 5-v ♥

pariskunta, Eetu ♥ Nelli

Sarkastiset jouluntoivotukset ♥

messari tarinointia

Päätinpä hyödyntää lauantai-illan kätevästi ja päivitellä blogia.

Eli viime viikonloppu hurahti messukeskuksessa, minä puolestani voin sanoa käytännössä asuneeni siellä. Vaikka koiria ei ollut kehään vietävänä kuin pari kipaletta ja junnut vain lauantaina, silti siellä tuli hilluttua koko viikonloppu, 12h molempina päivinä. 

Päätin nyt ajan loppumisen vuoksi tehdä kompromissin, ja kerron tässä postauksessa vain vähän tavallista yksityiskohtaisemmin tämän vuoden viimeisestä junnukisasta, jotka siis olivat messarissa lauantaina. Seuraavassa postauksessa (joka toivottavastit tulee jo huomenna) vähän tilitystä Voittajastakin!



3.12.11. Helsinki Winner
Lauantaina oli edessä minulle viimeinen jh-kisa tältä vuodelta. Kyseessä oli sm-osakilpailu ja tuomarina toimi Rickard Hagström. Kisakoirana toimi upea riiseniherra Diego, jota suuntasin heti ensimmäiseksi etsimään paikalle saavuttuani.


Diego löytyi junnukehien laidalta. Nuorempien ikäluokka alkoi kymmeneltä, ja siinä venähtikin aikaa. Sillä välillä annoin Diegon odotella rauhassa häkissään ja käytin sen ulkona. Ulkoilu alue olikin aikamoinen ihmetys ja Diego katsoikin mua hetken kysyvästi tuuheiden kulmakarvojensa alta: "siis pitääkö tuolla ihan oikeasti käydä pissalla?". Ulos oli kyhätty ulkoilu-alue siten, että puulaudat ympäröivät hakkeella täytettyjä neliömäisiä alueita. Noh, kyllä se sitten parin kehotuksen jälkeen kävi kiltisti, vähän ihmetellen tarpeillaan. 

Palattuamme sisälle näytti nuorempien kehässä meno siltä, että ei menisi enää kovin kauaa meidän vuoroomme. Siis ei kun Diegon parta ja jalkakarvat ojennukseen, vähän riehumista ennen kehää ja sitten koittikin meidän vuoromme.


Ensin menimme kaikki, huimat 45 junnua koirinemme kehään. Tuomari jakoi meidät kolmeen osaan, ja me kuuluimme tähän ensimmäiseen. Pidin sitä etuna, sillä Diego oli heti alussa hyvässä vireessä ja esiintyminen sujui hyvin.


Yksilöarvosteluun olen erittäin tyytyväinen, koira toimi kuin unelma! Yleensä huomaan kesken suorituksen pieniä vikoja tai ainakin tekeväni joitain virheitä, mutta tähän suoritukseen olen harvinaisen tyytyväinen. Tuomari teetätti kolmion ja sitten edestakaisin, tämän jälkeen seisotus. Suorituksen päätteeksi tuomari kysyi minulta, tiedänkö mikä suursnautsereiden alkuperämaa on. Vastasin, että Saksa ja tuomari nyökkäsi hyväksyvästi ja me palasimme takaisin paikallemme.

Kun tuomari oli tuomaroinut kaikki ensimmäiseen ryhmään kuuluvat, hän valitsi osan jatkoon. Iloiseksi yllätykseksi tuomari tuli kättelemään meidät ja ilmoitti meidän jatkavan seuraavalle kierrokselle! Palasimme kehään, kun kaikki ryhmät oli arvosteltu. Menimme kehää pari kertaa ympäri, seisotimme koiria ja tuomari katsoi meidät nopeasti läpi, sekä samalla pyysi osalta T:n ja osalta L:n. Diego alkoi tässä kohtaa jo vähän väsyä kehässä möllöttämiseen, ja yritin poikaa innostaa vielä jaksamaan vähän aikaa.


Sitten tuomari pistikin meidät vaihtamaan koria. Sain vaihtokoiraksi borderterrierin. Tämä oli mukava tapaus ja suoritus ei mennyt mielestäni lainkaan hullummin. Liikkeet menivät kivasti ja seisominen samaten. Tuomari sitten vielä kiersi kaikki kilpailijat, ja kysyi koiran nimeä. Minulle tuli yhtäkkiä aivan kaamea muistikatkos, vaikka olin kysynyt koiran nimen ja totta kai myös kutsunut koiraa sillä. Samassa sitten aivoistani raksutti, että Hotti, niin Hottihan se oli. Mutta sain ainakin vastattua tuomarille, ja tuomari nyökkäsi taas hyväksyvästi. Kysymällä koiran nimeä tuomari haluaa tietää olemmeko kyselleet toiselta junnuhandlerilta koirasta, eli yksinkertaisesti nimen, ja saako antaa namia.


Vaihdoimme sitten koirat takaisin. Diego oli jo siinä vaiheessa ehtinyt väsähtää ja siinä samassa tajusin myös, että taskuistani ei löytynyt enää namin namia. Noh, onneksi Sanni pelasti meidät ja työnsi käteensi kourallisen nakkia. Mutta Diegoa ei enää paikallaan seisominen liiemmin huvittanut ja se pyöri ja hyöri siinä sitten. Seisotin sitä sitten enää vain vapaasti ja yritin saada sen viimeiset kiinnostuksenrippeet suuntautumaan tähän touhuun. Nakeilla yritin myös saada sitä kiinnostumaan, mutta herrahan vain sylki ne suustaan. :D 

Tuomari tuli, kätteli meidät; "Thank you, you're done for today". Pääsimme siis hienosti kymmenen parhaan joukkoon 45:stä vanhemmasta junnusta. Kisasta jäi hyvä fiilis ja nyt onkin pieni tauko luvassa. Kiitokset kuuluu Nealle mahtavan kisakaverin, Diegon lainasta!♥

// Ensi vuoden koitoksia odotellen, Nea.

Hankintoja..

Ajattelinpa listata tänne nyt lähinnä itselleni muistiin mieleen tulleet ajankohtaiset hankinnat. Kyllähän noita keksisi vaikka kuinka paljon lisää, mutta tässä nyt näitä päällimmäisenä mielessä olevia. Huomasinpa juuri, että messarin voittaja-näyttelyt ovat jo viikon päästä, ehkäpä siellä ehtisi siinä samalla tehdä vähän hankintoja.. :)

Berran treeniliivi, värillä nyt ei sinänsä niin väliä, musta tai ruskea. Koulutuksissa säästyisi takin taskuja likaamatta ja saisi kaikki tungettua tilaviin taskuihin. Must have!

 
Koirilla on nyt pannat siinä kunnossa, että voisi olla aika ostaa uudet, haluaisin molemmille samantapaiset pannat ja hetken nettisivuja selailtuani ihastuin näihin.

Peruspompat tulisi meillä hyötykäyttöön, vaikka kyllä nuo noilla hurtan mantteleilla tämän talven varmasti pärjäävät.

 

Oma jäljestysliina, ei niin välttämätön, kun ei tule niin usein tehtyä, mutta helpottaisi satunnaista verijäljestelyä. 

Noutokapula Eetulle.

Ja olisihan niitä vielä monia muitakin, pitäisi varmaan laittaa koirat rustaamaan joulupukille viestiä. Kohtahan se Joulukin alkaa lähestyä, toivottavasti pian tulisi lunta maahan, niin ei tarvitsisi noita kuratassuja joka lenkin jälkeen olla pesemässä. Seuraavassa postauksessa onkin sitten Donnan raportti leikkauksesta, joka tehtiin Donnalle tämän viikon tiistaina. Ja messari kuulumisetkin luultavasti päätyvät tänne blogiin, hieno viikonloppu tulossa!

viikonloppuja

Epäonnistunut ryhmäkuva, mutta täytyi laittaa todistusaineistoa.

 

Pitkästä aikaa taas kirjoitan jotain, näköjään tälläinen kuvapostaus tällä kertaa. Meidän viikonloppu sujui kotosalla, mutta hyvien säiden inspiroimana lähdettiin molempina päivinä aamusta lenkille koirat ja kamera kourassa. Tässä sitten kuvailujen tuloksia. Kuvissa vierailevana tähtenä Pico-lagotto.
D&E-team kuittaa.

Haaste vol 2!

Eli me saimme toisen haasteen, jossa onkin tarkoitus kertoa koiristaan kahdeksan satunnaista asiaa. Saas nähdä mitä saan tällä kertaa aikaiseksi. :D Niin ja kiitokset tästä haasteesta kuuluvat siis Junille!

Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa koiristaan

Laitetaan sitten haastetta eteenpäin Viljalle.

1. Sanonnan mukaan rakkailla lapsilla on monta nimeä. Tämä toteutuu kyllä meilläkin, rakkailla koirilla on monia nimiä! Eetu nyt on leijona, jellona, poitsu, äijä, Eppa, Edward, Eemeli, ja mitä kaikkia niitä nyt onkaan. Donna taas on aina vääntynyt Nonnaksi, Donsukin on aika yleinen. :D Ja toki noille kahdelle löytyy sitten vielä yhteisiäkin nimityksiä.

2. Monet (varsinkin nämä ei-niin-koiratietoiset) ihmiset on luulleet, että Donna ja Eetu on persoonallisuudeltaan ja käytökseltään tosi samanlaisia. Joo, no onhan ne molemmat pieniä karvapalloja, toinen musta ja toinen valkoinen, mutta muuten ne on kuin yö ja päivä. 

3. Donna on kiltti prinsessa, joka tuskin tekisi pahaa edes kärpäselle. Neiti on myös armoton nössö ja hienohelma, joka kiertää kaikki lenkillä vastaan tulevat lätäköt viiden metrin etäisyydeltä. Donna ei myöskään ikinä alennu uimaan, kahlaamaan rantavedessä ehkä joskus. Joskus nirsoillaan ruuastakin. Mutta kyllä tuostakin löytyy se ikuinen pentu, kun se vaan pääsee vauhtiin. :)
 

4. Eetu taas... noh onhan se vähän vanhennuttuaan rauhoittunut, mutta sillä on tota liika energiaa aina jossain varastossa. Eetua ei myöskään kiinnosta pätkän vertaa varjella pitkää helposti takkuuntuvaa turkkiaan. Kurapuku on Eetusta ehdottoman out, ja jos talvimantteli laitetaan päälle, niin herraa ei saa raahattua ovesta ulos lenkille. Se ihan kirjaimellisesti jähmettyy se päällä! Niin ja tuosta lähtee ihan tajuttoman kimeä ja kova meteli. Ja mitä ruokaan tulee, niin kaikki kärpäsistä joulukinkkuihin on Eetusta syötävää. Eli koiraani voisi kuvailla kaikkiruokaiseksi. Mutta noh, se vaan on Eetu, se vaan on tommonen  ♥

5. Mä en tarvitse herätyskelloa. Mulla on koirat. Donna ryntää aina aamulla mua herättämään ja tökkii kylmällä nenällään. Eetu tulee joskus perässä, mutta sitä kiinnostaa ruoka niin paljon, että se odottaa jo keittiössä ruokaa, eikä ehdi herättelemään. Sen älämölöön kyllä herää koko talo, jos ruokaa ei ala kuulua ajallaan.

6. Donna on meidän koirista se poseeraaja. Se kököttää kuvattavana ja välillä melkein tuntuu että se poseeraa kameralle. Eetu pysyy paikallaan tasan sekunnin ja siinä kun sitten yrittää ottaa kuvaa, niin lopputulos ei yleensä ole hääppöinen.

7. Molemmat koirat on aina innosta soikeena kun ne tajuaa että ollaan lähdössä jonnekkin ja ne pääsee mukaan. Etenkin, kun ollaan lähdössä treeneihin.


8. Meidän koirien yhteiskuvat eivät aina ihan onnistu. Blogimme 
 yläkuva on tosin poikkeus ja ehkä yksi näistä onnistuneista otoksista. Tässä pari esimerkkiä.
 

 

 

Tässä tämä muokkaamaton versio blogin ylätunnisteesta.

Haaste ja tokokuulumiset!

c. Vilja Salo

Meidän ALO tokokurssimme päättyi viime torstaina. Kerrankin ei satanut ja vikat treenit sujuivat ehkä parhaiten kaikkiin aiempiin treeni kertoihin verrattuna. Kurssilla siis kävimme kaikki ALO luokan liikkeet läpi ja lopuksi oli vielä pienet leikkimieliset kisat. Kurssilta saatiin hyviä vinkkejä treenaamiseen ja rohkaisua uskaltautua jonain päivänä vielä möllikisoihinkin.

                  









Mutta sitten haasteeseen! Eli me saimme haasteen Viljalta, kiitos siitä. :)

Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Tähän kohtaan en nyt jaksa kahdeksaa bloggaajaa laittaa, mutta laitetaanpa haaste eteenpäin vaikkapa Junille ja Lauralle.

Sitten kahdeksan asiaa meistä..

1. Mulle koirat on aina olleet yksi tärkein tekijä elämässäni. En vaan pysty käsittämään miten onnistuisin elämään ilman näitä karvanaamoja. Se joka väittää, että koirat ovat vain harrastus, on väärässä!

2. En ole mikään suuri leivonta- tai kokkausintoilija, mutta mä puhun tosi usein ruuasta. Yksi hyvistä ystävistäni on sanonut siitä monesti mulle ja nyt oon itsekkin sen huomannut.

3. Mä oon tykästynyt Helena Meripaasin kirjoihin. Ehdottomia lemppareitani on Koirista parhain ja Pöllöhilloa. Oon lukenut ko. kirjailijan kirjat kaikki läpi moneen kertaan. Koirista Parhain oli ehkä ensimmäinen kirja, joka sai mut itkemään.

4. Nyt oon höpöttänyt jo niin monta juttua asioista, joista tykkään, että pakko mun on keksiä jotain inhottavaakin. Tässä heti tuli mieleen esimerkiksi rasimsi! Se on vaan asia, joka saa mut huonolle tuulelle. Sukupuoli rasismi ottaa mua rankasti aivoon etenkin tällä hetkellä.

5. Koirien ja muidenkin eläinten koulutus on tosi mielenkiintoista, niinkuin niin moni muukin asia eläimiin liittyen. Mutta ennen kaikkea mä haluaisin perehtyä opaskoirien koulutukseen, joskus opaskoirakouluttaja oli mun toiveammatti. Tällä hetkellä en tiedä mitä haluiaisin tehdä isona työkseni.

6. Oon pitkään suunnitellut ilmoittavani Eetun möllitoko-kisoihin ja oon myös päättänyt toteuttaa sen heti kun vaan liikkeet on siina kunnossa että sinne kehtaa mennä. :D

7. Mä haluaisin antaa itsestäni aidon ja jotenkin järkevän kuvan, mutta musta tuntuu että kovin harva osaa yhdistää sanaa järkevä muhun.

8. Sisko ja monet kaverit sanoo että mä oon aina joko koneella tai koirien kanssa lenkillä. Mä tosiaan olen yrittänyt vähentää mun netinkäyttöä, viimeisin saavutus oli viikko ilman naamakirjaa (tästä saamme kiittää kaverien kanssa lyötyä vetoa).  Ja koirien kanssa lenkkeilystä tuli mieleen, että nyt olis lenkin aika. Eli kai noiden puheissa on jotain perää on. :)

--

Tässä vielä pari kuvaa lauantain lenkiltä, jotka jäivät viime postauksesta puuttumaan.

c. Vilja Salo

c. Vilja Salo

Tässä kuvassa kaikki muun on aika pielessä, mutta pakko oli laittaa tää meidän hieno asetelma vielä tänne. :D

uusi ulkoasu suunnitteilla ja viikonlopun tiivistys

Aloin miettimään, että miten saisin muutettua blogin ulkoasua ja sisältöä mielenkiinnoisemmaksi luettavaksi ja katsottavaksi. Päätinpä sitten alkaa väsäämään uutta ja toivottavasti mahdollisimman erilaista ulkoasua, ja muutenkin uudistaa tätä. Saas nähdä mitä saan aikaan... :P

Ainiin, mun piti tiivistää meidän viikonloppu tähän loppuun. Voi ainakin sanoa, että on tullut viikonlopun aikana lenkkeiltyä. Lauantain aamupäivän lenkki nyt taitaa näistä lenkkeilyistä olla kaikista mainitsemisen arvoisin.

Otettiin siis tällä kertaa kamera matkaan ja lähdettiin Viljan ja espanjanvesikoira Nellin kanssa lenkille. Käveltiin kahden tunnin mittainen lenkki, ja saatiin kivoja kuviakin! Nelli ja Eetu sai kerrankin riekkua kunnolla, kun niin monta kertaa tokossa kesken koulutusten on joutunut keskeyttämään riehumisen. Ja kyllä Donnakin pari juoksuspurttia vetäisi, mutta tyytyi kuitenkin katselemaan lasten leikkimistä suurimmaksi osaksi. Se jolkotteli vapaana ja sai keskittyä kerrankin nuuskimaan kunnolla hajuja uusissa maastoissa. Oli muuten kiva huomata, että noita voi ihan hyvin pitää irti metsässä, niin että pysyvät hallinassa, vaikkei olla ihan kotimetsissä. Molemmat koirat oli aivan puhki päivän lenkin jäljiltä ja ne simahti olkkarin sohvalle heti kotona. Eetu tosin oli täysin hereillä heti, kun kuuli minun kolistelevan koiranruokien kanssa keittiössä. Tyypillistä Eetua.

Kuvat ovat vielä kamerassa, joten tähän postaukseen en niitä saanut mukaan. Jälkikäteen sitten. :)

Donnan ilmeet TOP 10

Selailin koneelta vanhoja kuvakansioita ja löysin Donnasta muutamia huvittavia kuvia. Osa on vanhoja ja vanhalla kameralla kuvattuja, eli laatu on mitä on. Muistutan taas, että kuvat näet paremmin, kun klikkaat kuvat suuremmiksi. :) Kuvat alkavat ylhäältä TOP kymmenestä ja päättyvät alhaalla ykköseen.

TOP 10. "siis täh?"

TOP 9. se yrittää söpöillä.

TOP 8. naurusuu

TOP 7. big head

TOP 6. Ravistus

TOP 5. linssilude

TOP 4. Possunenä retuuttaa pehmolelua

TOP 3. Muikea ilme

TOP 2. Slurps!

TOP 1. Muhahahahhah!

Summer memories

Ajattelinpa tässä syksyn edetessä ja kurakelien alkaessa tehdä tälläisen kuvapostauksen meidän kesästämme. Aloitan aivan kesäkuun alusta ja viimeiset kuvat alkavatkin olla jo elokuuta.

Donna älysi käyttää tikapuita lätäkön ylitykseen.

....ja Eetu kahlasi suoraan lätäkön poikki.

Väysynyt leijonapoika reenien jälkeen.

Siinä oli tämän kesän kuvailusatoa, kommentit tervetulleita! Kuvien kopiointi on kielletty.
Hyvää syksyä kaikille!
Toivottavat Nea ja koirat.